FRISBEEGOLFCLUB HYRYLÄ RY SÄÄNNÖT

1§ Yhdistyksen nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 

– Yhdistyksen nimi on Frisbeegolfclub Hyrylä ry. Yhdistyksestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä FGCH.
– Yhdistyksen kotipaikka on Tuusulan kunta, Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa.
– Yhdistys on perustettu elokuun 22. päivänä vuonna 2013 ja siitä käytetään näissä säännöissä myös nimitystä seura.
– Seuran toiminta-alue on Tuusulan kunta lähiympäristöineen.
– Seuran kieli on Suomi. 

2§ Seuran tarkoitus

– Seuran tarkoituksena on kehittää, edistää ja tukea frisbeegolfia sekä frisbeegolfin harrastamista toiminta-alueellaan, kohottaa jäsentensä fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää jäsenissään oikeaa urheiluhenkeä.
– Seuran tarkoituksena on myös edistää frisbeegolfiin liittyvää kansalaistoimintaa siten, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua kunto- ja terveysliikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun sekä näihin liittyvään yhdistystoimintaan edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

– Yhdistys ei tavoittele voittoa, vaan käyttää keräämänsä varat toimintaansa sekä toiminnan kehittämiseen. 

3§ Yhdistyksen tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: 

– Järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia.
– Järjestää tietopohjaista opetusta ja neuvontaa.
– Järjestää ja toimeenpanee kilpailuja, kursseja, näytöksiä, juhlia ja tapahtumia.
– Toimii asiantuntijana lajiin liittyvissä kysymyksissä, suunnittelemalla frisbeegolfratojen rakenteita ja kehittämällä harrastuspaikkojen turvallisuutta sekä myymällä omaa osaamista ja tieto-taitoa voittoa tavoittelematta.
– Ylläpitää omia verkkosivuja.
– Tiedottaa toiminnastaan.
– Hankkii tarvittavia välineitä ja kalustoa yhdistyksen käyttöön.
– Vaikuttaa toiminta-alueellaan liikunta- ja terveyskasvatukseen sekä liikuntapaikkasuunnitteluun.
– Järjestää yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä matkoja jäsenistölleen.
– Myöntää tukea harkintansa mukaan jäsenten kilpailukustannuksiin, valmennuksiin ja seuratoimintaan liittyviin koulutuksiin. Seuran hallitus ja/tai jaostot käsittelevät tukihakemukset ja päättävät tuen myöntämisestä tapauskohtaisesti. Tukihakemus voidaan hyväksyä tai hylätä joko täysmääräisesti tai osittain.
– Vaikuttaa laaja-alaisesti liikunta-, urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan.

Toimintansa tukemiseksi seura kerää jäseniltään vuotuisen jäsenmaksun ja toimintansa tukemiseksi seura voi myös:

– Harjoittaa julkaisutoimintaa.
– Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
– Omistaa tai vuokrata toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä tai muuta kiinteää omaisuutta.
– Järjestää kursseja, tapahtumia, juhlia tai muita lajiin liittyviä tilaisuuksia sekä harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämissään tilaisuuksissa.
– Toimeenpanna tavaran- tai rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan.
– Harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa.
– Välittää jäsenistölleen harrastusvälineitä voittoa tavoittelematta.
– Myydä mainostilaa ja solmia sponsorisopimuksia.
– Tehdä pienimuotoista talkootyötä.

4§ Seuran jäsenyys muissa yhdistyksissä

Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää seuran kokous. Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on. 

5§ Seuran jäsenet

– Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
– Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa.
– Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön.
– Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun.
– Luopuessaan toimihenkilön tehtävistä yhdistyksestä erotessaan tai erotetuksi tullessaan on jäsen velvollinen palauttamaan hallussaan olevan yhdistyksen omaisuuden.
– Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
– Seura ylläpitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. 

6§ Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

– Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla yksi ääni. Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
– Yhdistyksen jäsen on velvollinen maksamaan liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Kannattajajäsen on velvollinen maksamaan liittymismaksun ja vuotuisen kannattajajäsenmaksun.
– Jäsenmaksujen maksuehto on 30 päivää laskun päiväyksestä.
– Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja sitoutuvat noudattamaan lautakunnan päätöksiä. 

7§ Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kalenterivuoden loppuun asti. 

8§ Jäsenen erottaminen maksamattoman jäsenmaksun johdosta

 Jäsen katsotaan eronneeksi jos hän on jättänyt kuusi kuukautta
sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta. Hallitus voi pyynnöstä
pidentää maksuaikaa.

9§ Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan: 

– Seuran sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä.
– Niiden järjestöjen, joiden jäsen seura on, sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä.
– Urheilun eettisiä periaatteita.
– Kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Rangaista voidaan seuran jäsentä tai sitä joka on seuran toiminnassa mukana ja joka on kirjallisesti sitoutunut näihin sääntöihin.

Rangaistavaa on:

– Toimiminen tavalla, jonka tunnusmerkit täyttää yhdistyslaissa mainitut erottamisperusteet.
– Näiden sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta.
– Niiden järjestöjen, joiden jäsenenä seura on, sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta.
– Syyllistyminen dopingrikkomukseen.
– Toimiminen seuran tarkoitusta vastaan.
– Seuran maineen vahingoittaminen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella.
– Liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkominen.
– Syyllistyminen rikokseen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella jos rikoksesta on tuomittu ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 

Liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkomisia ovat: 

– Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen.
– Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella. 
– Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin. 
– Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa. 
– Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu. 
– Urheiluhuijaus, kuten kilpailutilan tai -välineiden manipulointi. 
– Kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointi tai niiden yritys. 
– Vedonlyönti omasta kilpailusta joko itse tai edustajan kautta. 
– Lainvastainen mainonta. 
– Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä kaikissa muodoissaan riippumatta seuraako teosta rikosoikeudellinen rangaistus.
– Rasistinen käytös seurassa tai sen ulkopuolella. 
– Lahjonta.

Rangaistuksena voidaan määrätä varoitus, sakko, jäsenoikeuksien määräaikainen rajoittaminen, pelikielto, toimintakielto seuran toiminnasta tai erottaminen seurasta.

Hallitus päättää eroamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Asianosaista on aina kuultava ennen päätöksen tekemistä.

Seuran kokous voi hallituksen esityksestä päättää kurinpitovallan siirtämisestä erilliselle kurinpitoelimelle ja hyväksyä tälle elimelle oman johtosäännön. 

Erottamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätös voidaan antaa todisteellisesti tiedoksi myös muulla tavalla, jolloin päätös on tullut tietoon tiedoksiantohetkellä. 

Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. 

Mikäli lajiliiton tai muun kattojärjestön sääntöjä ja määräyksiä epäillään rikotun, on näillä järjestöillä ensisijainen kurinpitovalta. Seuran tulee ottaa huomioon näiden järjestöjen kurinpitopäätökset omassa kurinpitomenettelyssään.

10§ Liittymis- ja jäsenmaksut

Jäseniltä perittäviin liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen kokous vuosittain. Liittymis- ja jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia eri jäsenryhmissä. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja. 

11§ Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista toinen on kevätkokous tammi-toukokuussa ja toinen syyskokous syys-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää yhdistyksen hallitus. 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran on julkaistava viimeistään 14 päivää ennen kokousta seuran verkkosivuilla tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. 

12§ Kevät- ja syyskokous

Kevätkokouksen asiat

1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle

– puheenjohtaja
– sihteeri
– kaksi pöytäkirjantarkastajaa
– ääntenlaskijat

3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Päätetään kokous

Syyskokouksen asiat

1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle

– puheenjohtaja
– sihteeri
– kaksi pöytäkirjantarkastajaa
– ääntenlaskijat

3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Päätetään tarvittaessa mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena 
6. Päätetään tarvittaessa seuran jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus 
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
10. Valitaan hallituksen muut jäsenet
11. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia seuraavaksi vuodeksi. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö.
12. Päätetään tarvittaessa jaostoista ja niiden vastuuhenkilöistä sekä seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä 
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
14. Päätetään kokous

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys ennen kokousta.

13§ Seuran ylimääräinen kokous 

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. 

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

14§ Kokouksien dokumentointi

Yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Kokousten pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava. Yhdistyksen kokousten pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. 

Seuran hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksista on pidettävä muistiota tai pöytäkirjaa. 

15§ Päätökset äänestyksessä tai siihen verrattavissa tilanteissa

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan asiakysymyksissä ratkaisee puheenjohtajan ilmoittama kanta ja vaaleissa arpa. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. 

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on yksi ääni. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta. Valtakirjalla ei saa äänestää.

16§ Seuran hallinto

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudesta ja omaisuudesta vastaa ja huolehtii sekä seuraa virallisesti edustaa kokouksessa valittu hallitus. Tarvittaessa hallitus nimeää toimihenkilöitä avukseen. 

Seuran hallitukseen kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja sekä vähintään kaksi tai enintään kuusi kahdeksi toimintavuodeksi valittua hallituksen jäsentä ja vähintään yksi tai enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla täysi-ikäisiä. 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan sekä jäsenrekisterihoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Sihteeri ja rahastonhoitaja voidaan valita myös yhdistyksen hallituksen ulkopuolelta. 

Yhdistyksen hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos puolet yhdistyksen hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Yhdistyksen hallituksen kokous on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet yhdistyksen hallituksen jäsenistä on läsnä. 

Jos kaikki hallituksen jäsenet ovat yksimielisiä, hallituksen kokous voidaan pitää myös puhelinta, sähköpostia tai muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana. 

Yhdistyksen hallitukseen nimetty henkilö ei voi olla toisen frisbeegolfseuran edustusjäsen. 

Yhdistyksen hallituksen tehtävänä erityisesti on:

– Toimia yhdistyksen ylimpänä toimeenpanevana sekä valvovana elimenä siten, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.
– Olla vastuussa yhdistyksen toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti sekä noudattaa hyvän hallintotavan suosituksia. 
– Suunnitella ja kehittää yhdistyksen kokonaistoimintaa sekä johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen tarkoitusten ja tavoitteiden mukaisesti.
– Vahvistaa tehtäväjako keskuudessaan sekä valittava tarvittavat vastuuhenkilöt jaostoille. 
– Vastata yhdistyksen ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. 
– Vastata Suomen frisbeegolfliiton sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista. 
– Kutsua yhdistyksen kokoukset koolle ja vastata seuran kokousten antamista velvoitteista. 
– Pitää yllä jäsenrekisteriä. 
– Hoitaa seuran taloutta. 
– Tehdä yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös. 
– Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. 
– Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 
– Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista. 
– Valita sekä erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan. 
– Päättää yhdistyksen ansiomerkkien tai muiden vastaavien kunniamainintojen tai palkitsemisien esittämisestä. 
– Ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii. 

17§ Tilivuosi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

18§ Toiminnantarkastus ja tilintarkastus

Tilinpäätös, toimintatiedot, hallituksen vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajalle viimeistään 30 päivää ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 14 päivää ennen kyseistä kokousta yhdistyksen hallitukselle.

19§ Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien tulee olla täysi-ikäisiä. 

20§ Muita määräyksiä

Yhdistyksen kokous voi näiden sääntöjen sekä lain puitteissa vahvistaa noudatettavaksi yhdistyksen sisäistä toimintaa järjestäviä säädöksiä, perustaa valiokuntia, työryhmiä, jaostoja ja alajaostoja sekä valita niihin tarpeelliset johto- ja vastuuhenkilöt.

21§ Valiokunnat, työryhmät ja jaostot

Seuran valiokunnat, työryhmät, jaostot sekä muut nimetyt toimielimet voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa niiden tekemät oikeustoimet. 

Seuran ja sen valiokuntien, työryhmien, jaostojen sekä muiden toimielinten taloushallinnosta vastaa ja päättää seuran hallitus. Valiokuntien, työryhmien, jaostojen, muiden toimielinten sekä seuran toiminnassa mukana olevien yhdistysten nimissä keräämät varat ovat lähtökohtaisesti yhdistyksen varoja. Seuran hallitus päättää näiden varojen käytöstä.

22§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 

23§ Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

24§ Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. 

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.